LASTA JÄNNITTÄÄ - MIKÄ NEUVOKSI?

Tämä blogiartikkeli on lämpimästi omistettu pienille seikkailijoillemme, jotka astuvat tuntemattomaan.

Kuvittele sydämesi hakkaavan, käsiesi hikoavan, kasvojesi kuumottavan, ja sanojen takertuvan kurkkuun. Et tiedä, miksi näin tapahtuu, ja ahdistus valtaa mielesi. Aikuisena ehkä ymmärtäisit, että kyse on jännityksestä, mutta kuvittele sama tunne lapsessa – sydän hakkaa, kädet hikoavat, ja itsensä ilmaiseminen on vaikeaa. Hän ei ymmärrä, mitä tapahtuu ja ahdistus kasvaa. Tämä tekee jännittyneen lapsen osallistumisesta, mukaan menemisestä ja kysymyksiin vastaamisesta toisten kuullen entistäkin vaikeampaa.

Entä sitten varhaiskasvatuksen siirtymät kuten eskarin aloitus tai eskarista kouluun siirtyminen. Nämä ovat erityisen jännittäviä tilanteita. Viimeistään ennen näitä suuria muutoksia, on tärkeää käsitellä jännityksen tunnetta. Tämä varustaa lapset tarvittavilla taidoilla sopeutua uusiin tilanteisiin ja vahvistaa heidän itsenäisyyttään, vuorovaikutustaitojaan ja tunteiden säätelyä.

Nämä nivelvaiheet eivät kuitenkaan ole ainoita jännityksen paikkoja vaan niitä liittyy jokaiseen arkiseen päivään. Oman lelun esittelyvuoron odotus, sijaisen läsnäolo, erilaisten temppujen kokeileminen jumpassa, jännittäviä hetkiä todella riittää. Olemme erilaisia, toisia meistä jännittää usein ja paljon, toisia harvemmin ja vähemmän. Aikuisena sinun on tärkeää huomioida, että osalle lapsista jo tavallinen arkipäivä voi olla täynnä jännittäviä tilanteita ja se ei aina näy päällepäin. Joku voi kieltäytyä kokeilemasta uusia asioita, mutta huomaatko, onko syynä jännitys siitä ettei osaa tai on vaikeaa olla esillä? Toinen voi puhua kuin puuropata ja härveltää ympäriinsä, koska niin jännitystä on helpompi sietää. Kolmas voi vain vetäytyä ja koettaa olla mahdollisimman huomaamaton. 

Varhaiskasvatuksessa lapset kohtaavat jatkuvasti hetkiä, jolloin he astuvat uusien haasteiden äärelle ja tuntevat jännitystä. Meidän aikuisten tehtävä on tehdä jännittämisestä tavallinen, omalla tavallaan tarpeellinen osa tunnekirjoa ja antaa lapselle työkaluja jännityksen sulattamiseen. Jännityskin on tosiaan tarpeellista, sillä se auttaa meitä pääsemään parhaisiin suorituksiimme vireyttäen kehomme ja aistimme. Mutta kääntöpuolena liian suureksi kasvaessaan jännitys vaikuttaa juuri päinvastoin estäen lasta osallistumasta, olemasta osa ryhmää ja käyttämästä koko potentiaaliaan. Jos lapsi ei ymmärrä tunteitaan, voi tilanne jatkuessaan aiheuttaa psyykkistä stressiä, mikä voi vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja mielenterveyteensä. Puutteellinen tunteiden ymmärtäminen voi myös vaikeuttaa lapsen sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä, mikä voi johtaa yksinäisyyteen ja eristyneisyyteen.

Tämä artikkeli sisältää tietoa, ajatuksia ja ideoita siitä, miten voimme yhdessä tukea lapsia voittamaan jähmettävän jännittämisen samalla, kun kehitämme heidän arvokkaita kaveritaitojaan.

Ymmärtäminen ja tukeminen ovat avaintekijöitä, jotka voivat auttaa lasta käsittelemään jännitystä positiivisella tavalla. Aikuisten rooli on luoda turvallinen ympäristö, jossa lapset voivat kohdata jännittäviä tilanteita. Avoin ilmapiiri, selkeiden sääntöjen asettaminen, empatian osoittaminen ja aikuisen läsnäolon korostaminen ovat keinoja, joilla voidaan varmistaa lapsen tunnetaitojen kehitys. Turvallisen ympäristön lisäksi helppojen hengitysharjoitusten käyttö on tehokas tapa auttaa lapsia hallitsemaan stressiä ja jännitystä. Artikkelista löydät ohjeet seuraaviin hengitysharjoituksiin: Kuplahengitys, Kukka ja kynttilä hengitys, Hengitys-maalaus ja Satuhengitys. Kaveritaidot ovat myös olennainen osa lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja jännityksen tunteen sietämistä. Empatian harjoittelu, yhteinen kokemus ja yhteistyö, tunteiden ilmaiseminen, kannustaminen ja rohkaisu sekä ratkaisukeskeisyys ovat keinoja, joilla lapset voivat oppia tukemaan toisiaan ja luomaan positiivisia suhteita. 

Artikkelin lopussa, esitelemme myös uuden tuotteemme, "Tutkitaan ja tutustutaan kaapusten kanssa - Sulatetaan jää jännityksen ympäriltä". Tämä materiaali tarjoaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille konkreettisen käytännön työkalun, jolla tutustuttaa lapset turvallisesti ja toiminnallisesti jännittämisen tunteeseen vahvistaen samalla ryhmän me-henkeä ja kaveritaitoja. 

Jännityksen merkitys lapsen kehityksessä - Kohti ymmärrystä ja tukea 

On tärkeää ymmärtää, että jännittäminen on luonnollinen ja olennainen osa lapsen emotionaalista ja sosiaalista kehitystä. Ymmärtäminen ja tiedostaminen tämän tunnetilan merkityksestä ovat keskeisiä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tukemisessa. Jännittäminen auttaa lasta oppimaan, sopeutumaan ja kehittymään monilla eri tavoilla:

• Uusien tilanteiden kohtaaminen ja uuden oppiminen: Jännitys auttaa lasta reagoimaan uusiin ja tuntemattomiin tilanteisiin. Tämä tunne voi toimia moottorina lapsen uteliaisuudelle ja halulle oppia.
• Tunneälyn kehittäminen: Jännittäminen liittyy usein monimutkaisempiin tunteisiin, kuten pelkoon, huolestumiseen ja odotuksiin. Käsitellessään näitä tunteita lapset kehittävät tunneälyään ja oppivat ymmärtämään paremmin omia reaktioitaan. 
• Kaveritaitojen oppiminen: Jännittäminen voi liittyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lapset voivat kokea jännitystä esimerkiksi uusien kaverisuhteiden luomisessa, ryhmätoiminnassa tai esiintymistilanteissa. Tämä auttaa heitä kehittämään kaveritaitojaan ja oppimaan ryhmässä toimimista.
• Itsenäisyyden kasvaminen: Jännittäminen liittyy usein tilanteisiin, joissa lapsi ottaa ensimmäisiä askelia itsenäisyyden polullaan. Esimerkiksi eskariin meneminen tai itsenäinen toiminta voi aiheuttaa jännitystä, mutta samalla se on tärkeä osa lapsen kasvamista.
• Tunteiden säätelyn harjoittelu: Jännittäminen tarjoaa lapsille mahdollisuuden harjoitella tunteiden säätelyä. Käsitellessään jännittäviä tilanteita, lapset oppivat hallitsemaan ja ymmärtämään omia tunnetilojaan. 

On tärkeää, että aikuiset, kuten varhaiskasvatuksen ammattilaiset, tukevat lapsia tunteiden käsittelyssä. Luomalla turvallisen ympäristön, tarjoamalla tukea ja rohkaisemalla lasta käsittelemään jännitystä positiivisella tavalla autetaan lasta hyväksymään jännittäminen luonnolliseksi osaksi tunnekirjoa. Ilman jännityksen tunnistamista ja ymmärrystä tästä tunnetilasta, lapsi saattaa kokea sen uhkaavana tai hämmentävänä kokemuksena, joka voi vaikuttaa hänen turvallisuuden tunteeseensa.

Luo turvallinen ympäristö

Turvallisen ympäristön luominen tunnetaitojen kehitykselle vaatii tietoista suunnittelua ja aikuisen aktiivista osallistumista. Olemme koonneet tähän keinoja, miten voit varmistaa turvallisen ympäristön, jossa lapset voivat kohdata jännittäviä tilanteita, ja korostaa aikuisen roolia tukena ja turvana:

• Avoin ilmapiiri: Kannusta avoimuuteen ja keskusteluun. Luo ilmapiiri, jossa lapset tuntevat olonsa turvalliseksi jakaa omia tunteitaan ja kysyä kysymyksiä pelkäämättä toisten arvostelua. Tärkeää on, että lapset tietävät voivansa ilmaista itseään ilman pelkoa.
• Selkeiden sääntöjen ja odotusten asettaminen: Selkeät säännöt ja odotukset tukevat positiivista käytöstä ja vuorovaikutusta. Selkeys luo lapsille turvallisuudentunnetta, kun he tietävät, mitä heiltä odotetaan. 
• Empatian osoittaminen: Osoita empatiaa ja ymmärrystä lapsille heidän tunteidensa suhteen. Kun lapset kokevat, että heitä ymmärretään ja hyväksytään tunteineen, heidän on helpompi käsitellä jännittäviä tilanteita.
• Rutiinien ja ennakoitavuuden korostaminen: Luo vakaat rutiinit ja ennakoitavuus ympäristössä. Kun lapset tietävät, mitä on odotettavissa,  yllättävien tilanteiden aiheuttama jännitys vähenee.
• Turvallisten tilojen tarjoaminen: Tarjoa lapsille fyysisiä ja emotionaalisia turvallisia tiloja, joissa he voivat vetäytyä tarvittaessa. Tällaiset tilat toimivat paikkoina, joissa lapset voivat harjoitella säätelemään ja käsittelemään tunteitaan.
• Aikuisen läsnäolon korostaminen: Aikuisen rooli on keskeinen. Ole läsnä ja saatavilla, kun lapset kohtaavat jännittäviä tilanteita. Tarjoa tukea, kannustusta ja ohjausta tarpeen mukaan. Lapsi tarvitsee aikuisen turvallisuutensa takeeksi.
• Positiivisen vahvistuksen käyttö: Käytä positiivista vahvistusta rohkaisemaan lapsia astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle. Palkitse yrittämistä, oli lopputulos mikä tahansa.

Luomalla turvallisen ympäristön lapset voivat kehittyä tunnetaitojensa suhteen ja oppia kohtaamaan jännittäviä tilanteita positiivisella tavalla. Aikuisen tuki ja turva ovat avaintekijöitä tässä kehityksessä.

Helppoja hengitysharjoituksia (voit kopioida ja tulostaa hengitysharjoitusten kuvatuet tekstin lopusta)

Monissa päiväkotiympäristöissä voi olla käytössä vastaavia harjoituksia, erityisesti jos varhaiskasvattajilla on tietoisuutta tunnetaitojen merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Erilaiset opetusohjelmat, mindfulness-ohjelmat ja tunnetaitokasvatus sisältävät aina hengitysharjoituksia osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa lasten hyvinvoinnin tukemiseksi. Tällaiset harjoitukset auttavat lapsia kehittämään tietoisuutta hengityksestään ja tarjoavat työkalun stressin ja jännityksen hallintaan. Hengitysharjoitusten vaikutus perustuu parasympaattisen hermoston aktivointii, jonka avulla keho ja sen kautta mieli rauhoittuvat.

Nämä yksinkertaiset harjoitukset voidaan toteuttaa ryhmässä. Harjoitukset ovat leikinomaisia ja helposti omaksuttavia. 

• Kuplahengitys: Istukaa tai seisokaa mukavasti. Pyydä lapsia hengittämään syvään nenän kautta ja puhaltamaan hitaasti kuin he tekisivät näkymättömiä saippuakuplia. Kehota lasta puhaltamaan suuri kupla ja päästämään se lentoon. Kuvitelkaa kuplien leijuvan pois ja viemään mukanaan jännitystä.
• Kukkahengitys: Kerro lapsille, että he voivat kuvitella pitävänsä pienen kukkasen kädessään. Hengittäessään sisään, he "haistavat" kukkasen tuoksun, ja uloshengityksellä he puhaltavat hitaasti sen siemenet ilmaan. Toista harjoitus muutaman kerran. Vinkki: voitte askarella hengityskukkasen muistuttamaan rauhallisen hengityksen voimasta.
• Taitelijahengitys: Anna lapsille siveltimet tai piirtäkää sormilla ilmaan. Kun he hengittävät sisään, he maalaavat suuria kaaria tai kuvioita. Uloshengityksellä tehdään pieniä yksityiskohtia. Tämä yhdistää taiteen ja hengitysharjoituksen. Vinkki: kokeilkaa oikeilla vesiväreillä tai sormiväreillä!
• Satuhengitykset: Kerro lapsille pieni tarina, johon liittyy hengitysharjoituksia. Esimerkiksi:  Nukkuva karhu pesässään hengittää syvään, niin että suuri ja pyöreä karhun vatsa nousee ja laskee, nousee ja laskee. Tai vaikkapa näin: Tuuli kerää voimiaan puhaltaakseen ja puhaltaa laivan purjeet pullolleen. Tuuli alkaa tyyntyä voimansa pois puhallettuaan ja puhaltelee enää kevyesti niin, että purje liikkuu vain ihan pikkuisen. Tähän voitte käyttää apuna nenäliinoja tai pieniä kangas paloja purjeina, joita lapset pitävät edessään.

Kannustamme ottamaan hengitysharjoitukset osaksi jokaista päivää, jotta niistä tulee lapsille tuttu ja turvallinen keino jännityksen hallintaan. Anna lapsille tilaa kuvitella tarina hengityksen kautta. Tärkeää on tehdä harjoitukset rennolla ja leikkisällä tavalla. Lapset voivat nauttia näistä harjoituksista enemmän, kun ne ovat osa ryhmätoimintaa, ja samalla he oppivat tehokkaita työkaluja jännityksen hallintaan. Suun kautta hengittäminen tuo mielemme lähemmäs kehotietoisuutta ja rentouttaa myös kasvojen lihaksia. 

Kaveritaitojen merkitys

Jännityksen käsittely ja kaveritaidot ovat kuin sydämen syke, jotka lyövät yhdessä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tahtia. Tunteet eivät ole yksinäisiä saaria; ne punoutuvat yhteen ystävyyden ja yhteisön kanssa. Voimme kannustaa lapsia avaamaan sydämensä ja ilmaisemaan tunteitaan, mutta samalla myös tukemaan toisiaan, luomaan yhdessä turvallisen tilan, jossa jokainen on hyväksytty juuri omanlaisenaan. 

• Empatian harjoittelu:

  • Jännittävissä tilanteissa lapset voivat kokea pelkoa tai epävarmuutta. Harjoitelkaa empaattisia tunnistamaan toistensa tunteita ja tarjoamaan tukea. Näin lapset voivat oppia, miten empatia ja tuki voivat auttaa lieventämään jännitystä. On myös tärkeää huomata, että kaikkia kaikki asiat eivät jännitä yhtä paljon ja se on ihan ok. Jokainen saa tuntea juuri niin kuin tuntee.

• Yhteinen kokemus ja yhteistyö:

  • Kaveritaitoihin kuuluu kyky tehdä yhteistyötä ja jakaa kokemuksia. Kun lapset käsittelevät yhdessä jännittäviä tilanteita, kuten  ryhmään liittymistä ja uuden kohtaamista, he voivat oppia luottamaan toisiinsa ja ymmärtämään, että yhteinen ponnistus voi vähentää jännitystä. 

• Tunteiden ilmaiseminen:

  • Kannusta lapsia ilmaisemaan avoimesti omia tunteitaan. Kun lapset jakavat omia jännityksen tunteitaan, he huomaavat, että muutkin heidän ikäisensä kokevat samankaltaisia tunteita. Tämä luo yhteisöllisyyden tunteen ja auttaa normalisoimaan jännityksen kokemisen.

• Kannustaminen ja rohkaisu:

  • Kaveritaitoihin kuuluu myös kannustaminen ja toisten rohkaiseminen. Lapset voivat oppia tukemaan toisiaan rohkaisevin sanoin ja elein uusissa ja haastavissa tilanteissa. Positiivinen vuorovaikutus auttaa lieventämään jännitystä.

• Ratkaisukeskeisyys:

  • Jännittävät tilanteet voivat vaatia ongelmanratkaisutaitoja. Kaveritaitoihin liittyy kyky työskennellä yhdessä ratkaistakseen ongelmia ja haasteita. Tämä voi sisältää ideoiden jakamista jännittävien tilanteiden voittamiseksi.

Kun lapset oppivat yhdistämään jännityksen käsittelyn ja kaveritaidot, he rakentavat vahvoja perustoja sosiaaliselle ja emotionaaliselle hyvinvoinnille. Aikuisten rooli on ohjata ja tukea näitä prosesseja, luoda turvallinen ympäristö ilmaista tunteita ja rohkaista positiivista vuorovaikutusta kaverien kanssa. Yhdessä koettu seikkailu, olkoon se uuden leikin aloittaminen tai ryhmään liittyminen, opettaa lapsille, että yhdessä kuljettu matka voi valaista pimeintäkin pelottavaa nurkkaa. Kaveritaidot ja empatian kehittyminen myös ennaltaehkäisevät kiusaamista ja sen aiheuttamia surullisia seurauksia.

Jännittämisen tunnetta on olennaista käsitellä ennen muutosta

Nyt kevään korvalla alkaa hiipiä mieleen ryhmän lasten siirtyminen kesän jälkeen esimerkiksi eskariin tai kouluun. Erityisesti ennen lapsen elämän isojen muutosten on hyvä käsitellä jännittämisen tunnetta, koska se voi vaikuttaa merkittävästi lapsen sopeutumiseen ja kokemukseen uusista tilanteista. Jännitys liittyy usein epävarmuuteen ja odotuksiin, ja kun lapsi kohtaa uuden ympäristön tai tilanteen, nämä tunteet voivat voimistua.

Käsittelemällä jännitystä ennen muutosta varhaiskasvatuksessa voidaan saavuttaa useita positiivisia tuloksia:

• Sopeutuminen ja Itsenäisyys: Jännittäminen voi liittyä tilanteisiin, joissa lapsi ottaa ensimmäisiä askelia kohti itsenäisyyttä. Esimerkiksi kouluun siirtyminen edellyttää uusia vastuita ja itsenäistä toimintaa. Käsittelemällä jännitystä etukäteen lapsi voi kehittää tarvittavia taitoja sopeutuakseen muutokseen ja tunteakseen olonsa itsenäiseksi
• Vuorovaikutustaidot: Uusi ympäristö, kuten koulu tai eskari, vaatii lapselta vuorovaikutustaitoja muiden lasten ja aikuisten kanssa. Käsittelemällä jännitystä ennen siirtymistä voidaan auttaa lasta kehittämään kaveritaitojaan ja luomaan positiivisia suhteita uusissa ympäristöissä.
• Tunteiden säätely: Jännittävissä tilanteissa lapset voivat oppia harjoittelemaan tunteidensa säätelyä. Tämä on arvokas taito, joka auttaa heitä hallitsemaan ja ymmärtämään omia tunnetilojaan myös tulevaisuudessa.
• Turvallisuuden tunne: Käsittelemällä jännitystä varhaisessa vaiheessa lapselle voidaan antaa välineitä turvallisuuden tunteen luomiseen uusissa ympäristöissä. Tämä on tärkeää, jotta lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tuetuksi uusissa haasteissaan.
• Jännityksen käsittely ennen muutosta voi varustaa lapset tarvittavilla taidoilla ja valmiuksilla, mikä edistää positiivista sopeutumista uusiin tilanteisiin.

Jännittäminen on osa elämää, ja varhaiskasvatuksessa voimme vaikuttaa siihen, miten lapset oppivat käsittelemään tätä tunnetta. Me aikuiset voimme luoda turvallisen ympäristön, jossa lapsi tulee kohdatuksi , saa turvassa harjoitella tärkeitä taitoja. Sinä aikuisena ja arjen yhteys lapseen ovat avainasemassa, mutta lapsen täytyy myös saada yhteys omiin tuntemuksiinsa ja kokemuksiinsa, kuulla, että muutkin kokevat näitä tunteita, kuulla, että kaikilla tunteilla on oma tärkeä tehtävänsä, vaikka ne eivät aina mukavalta tuntuisikaan. Lapsi tarvitsee myös keinoja joiden avulla hän voi hiljalleen alkaa itse oppia tunteiden säätelyä. Siksi olemme luoneet avuksesi jännitystä käsitelevän kokonaisuuden, jonka myötä jännitys kutistuu ryhmähengen, tunnetaitojen ja kaveritaitojen kasvaessa.

On aika sulattaa jää jännityksen ympäriltä!

Lopuksi, esittelemme ainutlaatuisen juuri uudistuneen tuotepaketin, joka on suunniteltu erityisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Pakkaus sisältää toiminnallisia, oppimisen alueiden mukaan jaettuja konkreettiasia keinoja ja välineitä, joiden avulla lapset tutustuvat jännitykseen ja saatte yhdessä tehdä siitä tutun ja turvallisen osan lapsen tunnekirjoa. 

"Jännitys: Sulatetaan jää jännityksen ympäriltä - Tuotepaketti" on tarinallinen, toiminnallinen ja mukaansatempaava paketti, joka antaa sinulle valmiit työkalut ja materiaalit viedä lapset tutkimusmatkalle jännittämisen tunteeseen. Samalla pääsette harjoittelemaan kaveritaitoja ja vahvistamaan ryhmän yhteenkuuluvuudentunnetta. Pakkauksen avulla toteutat tunnetaitoja tukevaa ja oppimisen alueet huomioivaa pedagogista toimintaa. Kaapusten tunnepakkaukset suunnitellaan vasun tavaitteet huomioiden, jotta tunnetaidot voivat olla osa kokopäiväpedagogiikkaa.

Olemme saaneet ihania palautteita tuotteen käyttäjiltä! Eräs lapsi kertoi kotona vanhemmille, että nyt hänellä jänittää paljon vähemmän siirtyä eskarista kouluun, kun kaapuset auttoivat. Kyseli myös saisiko kaapuset eskariin mukaan.

Tämä kokonaisuus on sukellus tunteiden maailmaan, ammatilliseen kasvatustyöhön ja yhteisölliseen oppimiseen. Tarjoten konkreettisia työkaluja, joita voit integroida tunnetaidot päivittäiseen toimintaanne varhaiskasvatuksessa.

Tutustu "Tutkitaan ja tutustutaan kaapusten kanssa - Sulatetaan jää jännityksen ympäriltä" - Tuotepakettiin ja ota askel kohti lasten hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista! Sulattakaa yhdessä jää pois jännityksen ympäriltä!

Kaapuset Oy, Teija Hietala psykiatrinen sairaanhoitaja ja Tanja Ylimäinen lasten- ja nuorten tunnetaito-ohjaaja, varhaiskasvatuksen opettaja