Haluamme kannustaa ja tukea sinua tuomaan tunnetaidot osaksi lapsen jokaista päivää. Helppo tapa lisätä arkeen tunnepuhetta on yhdessä pelaaminen, sillä pelihetkiin liittyy usein paljon tunteita. Yhdessä pelaaminen on myös lapselle mielekäs tapa oppia ja pelin tiimellyksessä on luonteva mahdollisuus pohtia yhdessä ja oppia toisilta.
Kaapusetkin löysivät viimeisimmällä tutkimusmatkallaan Maahan kaapin täynnä mitä mielenkiintoisempia pelejä ja saivat huomata, että pelihetkiin liittyy tunne jos toinenkin! Olo voi olla levoton, eikä jaksaisi keskittyä. Innostuneena peliin uppoutuu, eikä malttaisi lopettaa. Huolettaa osaako. Jännittää kuinka pelissä käy. Ilo kuplii mukavasta yhdessä tekemisestä ja onnistumisista. Häviö tai pelin lopettaminen kesken voi tehdä vihaiseksi. Voidakseen opetella säätelemään omia tunteitaan, täytyy tunteet ensin oppia havaitsemaan ja tunnistamaan. Kaapusten avulla voit tuoda mukaan pelihetkiin tunteiden havainnoinnin ja tunnistamisen.
OHJEET
Aloittakaa tutustumalla Kaapuset tunnekorttien lorujen ja tehtävien avulla erilaisiin tunteisiin ja siihen kuinka ne meissä tuntuvat. Kaapusten tultua tutuiksi, ottakaa tunnekortit mukaan pelihetkiin. Yhdistämällä Kaapuset tunnekortit pelaamiseen lasta ohjataan kiinnittämään tietoista huomiota omien tunnetilojen tunnistamiseen, muutoksiin ja tunteiden aikaan saamiin kehollisiin kokemuksiin.
Aloitetaan tunteiden havainnoimisesta ja tunnistamisesta.
- Jokainen pelaaja valitsee pelin aluksi kaapusista sen tunteen, joka hänellä on juuri nyt.
- Pelin edetessä aikuinen pyytää aika-ajoin: Suljetaan hetkeksi silmät. Miltä sinusta nyt tuntuu? Onko tunne muuttunut? Jos on, valitaan uusi kaapunen.
- Tunnekorttien valitsemisen tullessa tutuksi lapsia voi kannustaa myös itse kertomaan, jos tunne on muuttunut ja haluaa vaihtaa kaapusta. Muistathan aina kehua lapsen oivalluksia. Vaatii taitoa huomata oman tunnetilan muutokset ja osata nimetä tunne!
- Aikuinen valitsee ja sanoittaa omat tunteensa lapsille. Voit myös kertoa mistä kehosi tuntemuksista tunteen huomaat. Ylpeyden lasten taidoista ja ponnisteluista. Ilon yhdessä pelaamisesta. Myös sen voi rohkeasti sanoittaa ja tunteen tutumisen kehossa kuvata, jos jokin huolettaa tai harmittaa.
- Pelin lopuksi valitaan vielä oma tunne kaapusista.
Vinkkejä jatkoon, kun tunnistaminen jo sujuu:
- Kannusta miettimään, mistä tunne johtuu.
- Halutessaan voi kertoa, mistä itsessään huomasi tunteen muuttuneen. Muistuta lapsia, että kertominen on aina vapaaehtoista.
- Haastavien tunteiden kohdalla voitte yhdessä pohtia ennen pelihetkeä myös sitä, mikä auttaisi sietämään haasteellisia tunteita. Millä keinolla vaikkapa vihan saisi pysymään omassa hallinnassa, vaikka kovasti harmittaisikin? Auttaisiko jos hengittää muutaman kerran syvään? Tai poistuu hetkeksi paikaltaan ja hyppää muutaman kerran käsiä ravistellen? Joskus voi jo auttaa, kun huomaa että hetkinen, minuahan alkaa suututtaa. Sääteleminen ei ole helppoa, mutta harjoittelemalla ahkerasti ja löytämällä sen juuri sinulle sopivan keinon jokainen voi onnistua. Eikä haittaa, vaikka välillä ehtii poksahtaa. Niin käy joskus kaikille, aikuisillekin.
- Kiinnitä lapsen huomio tunteiden muutoksiin. Tunnekorttien mukaan ottaminen vaihteleviin pelihetkiin on hyvä keino havainnoida tunteiden muuttumista. On tärkeää oppia havaitsemaan, että tunteet vaihtuvat. Hankaliakin tunteita on helpompi sietää, kun tietää niiden menevän ohi aikanaan!
Antoisia pelihetkiä!
