Vaikka osaisimme mekaanisesti suorittaa kaikki maailman vaikeimmat matemaattiset tehtävät, kokata kuin keittiömestari, hoitaa arkiset velvollisuutemme ja tiedostaisimme tarkalleen, kuinka yhteiskunnassa tulee toimia, silti, ilman tunnetaitoja koko elämämme olisi vain suoritus. Suoritus, jossa toimimme ulkoisten odotusten ja vaatimusten mukaan osaamatta kuunnella itseämme. Ilman tunnetaitoja annamme ihmisten kohdella meitä helposti kaltoin. Itsetuntomme rakentuu saavutusten ja odotusten täyttämisen tai muiden ulkoisten tekijöiden varaan. Tai kuihtuu olemattomiin kokiessamme jatkuvasti olevamme riittämättömiä, toisia huonompia, riippumatta siitä, mitä olemme saavuttaneet. Imemme itseemme negatiiviset kommentit ja alamme rakentaa ulkopuolisten mielipiteistä omaa sisäistä totuuttamme. Ilman tunnetaitoja kuljemme elämämme ulkoisten odotusten ristipaineessa, arvotamme itsemme ja toisemme hyötyjen ja saavutusten kautta, kykenemättä kuulemaan sisimpämme ääntä.
“Sillä sitä tunteet ovat, syvimmistä tarpeistamme kertovia ääniä, joiden viestiä
kuulemalla voimme elää täyttä, oman näköistämme elämää.”
Sillä sitä tunteet ovat, syvimmistä tarpeistamme kertovia ääniä, joiden viestiä kuulemalla voimme elää täyttä, oman näköistämme elämää. Tunnetaidot läpi luotaavat koko elämänkaaremme ja ovat itsetuntemuksen, vuorovaikutustaitojen ja tasapainoisen, omannäköisen ja onnellisen elämän rakentamisen ruori. Ilman ruoria laivamme keikkuu aalloilla ilman suuntaa elämän tuulten puhaltaessa vääjäämättä. Tunnetaidot antavat meille käsiimme oman elämämme ohjat.
Tunnetaidot tuovat meidät yhteyteen itsemme – ja toistemme kanssa
Tunnetaidot kietoutuvat persoonan kehitykseen ja henkilökohtaisen elämän muotoutumiseen hyvin monin tavoin. Tunnetaidot vaikuttavat sosiaaliseen kyvykkyyteemme ja tasapainoisten ihmissuhteiden luomiseen. Siihen minkälaista kohtelua sallimme, sekä siihen miten kykenemme jakaa omastamme ja ottamaan toiset huomioon. Tunnetaidot vaikuttavat ratkaisukeskeisen ajattelun kehittymiseen sekä koulu- ja työuralla menestymiseen. Hyvät tunnetaidot vaikuttavat jopa aikuisiän terveyteen, päihteiden käytön määrään ja väkivallattomuuteen. Hyvät tunnetaidot auttavat meitä myös ottamaan vastaan apua, kun sitä tarvitsemme. Uskallamme pyytää apua ja
ottaa sitä vastaan. Vahvat tunnetaidot auttavat tekemään päätöksiä omista lähtökohdista, rakentamaan toimivia vuorovaikutuksellisia ihmissuhteita ja selviämään vastoinkäymisistä.Tunnetaidot kannattelevat läpi elämän.
”Ilman toimivia tunnetaitoja käännämme oman sisäisen paineemme kohti toisia.
Vaadimme muita toimiman odotustemme mukaan, päädymme helpommin kohtelemaan
kanssaihmisiämme kaltoin, kiusaamaan, syrjimään ja vähättelemään. Löytääksemme edes hetkeksi
jonkin tien nostaa itseämme loputtomasta riittämättömyydestä ja tyytymättömyydestä, osaamatta toimia paremmin.”
Ilman toimivia tunnetaitoja käännämme oman sisäisen paineemme kohti toisia. Vaadimme muita toimiman odotustemme mukaan, päädymme helpommin kohtelemaan kanssaihmisiämme kaltoin, kiusaamaan, syrjimään ja vähättelemään. Löytääksemme edes hetkeksi jonkin tien nostaa itseämme loputtomasta riittämättömyydestä ja tyytymättömyydestä, osaamatta toimia paremmin.
Tarvitsemme vahvat tunnetaidot, jotta saamme yhteyden omaan itseemme ja tarpeisiimme. Tunnetaidot auttavat meitä rakentamaan vahvan ja terveen itsetunnon, näkemään omat vahvuutemme ja rikastuttamaan ajatteluamme. Tunnetaitojen kautta pääsemme yhteyteen paitsi itsemme, myös toistemme kanssa. Osaamme katsoa oman ja toisten käytöksen taakse. Toisten käytös ei näyttäydy meille enää pelottavana tai outona, vaan ymmärrämme toisiamme paremmin. Emme näe toisia ulkopuolisina, vihollisina tai uhkana. Näemme syvemmälle ja voimme rakentaa tasavertaisia ja kestäviä ihmissuhteita.
Vahvat tunnetaidot tukevat sisäisen rauhan kokemusta, tunteiden tukahduttamisesta väkisin syntyneet paineet eivät purkaudu hallitsemattomana vihana, ylenkatseena ja ajattelemattomuutena toisia kohtaan, vaan voimme itse itseämme tutkiskellen päättää miten tunteidemme kanssa toimimme. Tunteet eivät ota meitä ja toimintaamme valtaansa vaan osaamme kuunnella mitä tunteemme kertovat ja pystymme pohtimaan ratkaisua tilanteeseen.
Tasapaino löytyy vahvoista tunnetaidoista
Ilman vahvoja tunnetaitoja lähdemme helposti toimimaan järkeilyn kautta ja suljemme korvamme tunteiden viesteiltä. Vaikka tuntuisi kuinka pahalta, koetamme painaa tunteet syrjään ja olla kuulematta, mitä tunteet yrittävät kertoa meille tarpeistamme. Tai vastaavasti lähdemme säntäilemään tunneimpulssien ohjaamana pysähtymättä kuulemaan todellisia toiveitamme ja tarpeitamme ja sitä, mikä on hyväksi meille itsellemme tai mitkä tunneimpulssin seuraukset ovat.
”Vaikka tuntuisi kuinka pahalta,
koetamme painaa tunteet syrjään ja olla kuulematta,
mitä tunteet yrittävät kertoa meille tarpeistamme.”
Koulutyöskentely ja varhaiskasvatus ovat suosineet perinteisesti painotuksissaan loogisen ja analyyttisen ajattelun hyödyntämistä ja kehittämistä. Vaikka tunnetaidot ovatkin saaneet viimevuosina yhä enemmän niille kuuluvaa arvostusta, lapsen kokonaisvaltaisen emotionaalisen kehityksen järjestelmällinen tukeminen jää helposti taka-alalle, kun rajallinen aika ja toiminnan kehyksenä toimivat suunnitelmat eivät mahdollista riittävää paneutumista aiheeseen. Todellisuudessa voimme tukea lapsen hyvinvointia ja kokonaisvaltaista kehitystä vain huomioimalla hänet kokonaisvaltaisesti. Yllämme parhaaseen suoritukseemme vain löytämällä tasapainon tunteiden ja järkeilyn välillä. Meidän tulee antaa lapselle mahdollisuus harjoittaa molempia pienestä pitäen. Näin kerros kerrokselta vuosien saatossa kehittyessään aivot saavat rakentaa yhä uusia yhteyksiä auttaen jokaista saavuttamaan täyden potentiaalinsa, jossa logiikkaa, analyyttisyys ja luovuus, intuitio ja tunteet muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Vain vahvistamalla ja arvostamalla tasapuolisesti ”molempia puoliamme”, voimme olla täysin sitä, mitä olemme, päästä aitoon yhteyteen itsemme ja toisten kanssa ja saada koko potentiaalimme käyttöön. Elämään tasapainoista, oman näköistä elämää, jonka suunnan määrittelemme omista lähtökohdistamme.
Kiihtyvää tahtia muuttuva, ärsykkeiden täyttämä maailma haastaa lapsia ja nuoria. Yhteiskunnan vaatimukset ja tehokkuuden nimeen vannova yhteiskunta ja työelämä koettelevat. Meidän aikuisten tehtävä ei kuitenkaan ole kasvattaa rasvattuja rattaita yhteiskunnan koneeseen vaan itse ajattelevia, koko potentiaalinsa hyödyntäviä yksilöitä, joista jokainen saa loistaa juuri sellaisena kuin on ja kokea itsensä arvokkaaksi ilman onnistumisen vaatimusta, pystyväksi ja oman elämänsä suunnan määrääjäksi.
”Turvallisesti kohdatuksi ja kuulluksi tullessaan
lapsi ja nuori ei koe tarvetta vetäytyä, lyödä, huutaa
tai käyttäytyä muulla haastavalla tavalla.”
Tunnetaitojen avulla lapsi ja nuori oppii tunnistamaan, käsittelemään ja kuvaamaan ja ilmaisemaan tunnekokemustaan. Turvallisesti kohdatuksi ja kuulluksi tullessaan lapsi ja nuori ei koe tarvetta vetäytyä, lyödä, huutaa tai käyttäytyä muulla haastavalla tavalla. Oppiessaan ymmärtämään omia ja toisten tunteita ja pystyessä ilmaisemaan niitä, on helpompi huomioida itseään ja muita. Tunnetaitojen myötä emme käyttäydy tietyllä tavalla, koska tunne vie mukanaan tai tee valintoja muiden ohjaamana, vaan ymmärrämme syvemmin omaa ja toistemme kokemusmaailmaa. Opimme ilmaisemaan itseämme rohkeasti ja rakentavasti sekä valitsemaan vaihtoehdoista sen, joka omimmalta tuntuu.
Tunnetaidot saavat kaiken hyvän tuntumaan syvemmin, kannattelevat läpi haasteiden ja antavat meille voimaa katsoa luottavaisesti tulevaan. Tunnetaidot antavat meille luvan tuntea, ihan kaikkea, mahdollisuuden elää läpi haasteellisetkin tunteet ymmärtäen, mistä tunnekokemus syntyi ja luottaen siihen, että haasteellisetkin tunteet menevät kyllä aikanaan ohi. Opimme voivamme itse vaikuttaa siihen, mitä tunteiden kanssa teemme, opimme purkamaan tunteitamme itseämme ja toisiamme kunnioittaen. Emme tukahduta tunteitamme vaan annamme niille aikansa täyttää tehtävänsä ja vaihtua sitten toisiin.
”Ymmärtäessämme tunteiden olevan suojamme, oppaamme, puolustajamme ja
elämäämme rikastuttava voima, voimme kokea koko elämän kirjon turvassa, tietosina
siitä, mitä minussa tapahtuu.”
Ymmärtäessämme tunteiden olevan suojamme, oppaamme, puolustajamme ja elämäämme rikastuttava voima, voimme kokea koko elämän kirjon turvassa, tietosina siitä, mitä minussa tapahtuu. Varmoina siitä, että minä selviän, saan tuntea, voin iloita, vihata, rakastaa, surra, innostua, hämmästyä ja hävetä, ja paljon, paljon muuta. Mitään ei tarvitse piilottaa vaan voi elää täysillä, kokea, yrittää, onnistua, epäonnistua ja jatkaa eteenpäin. Arvokkaana ihan omana itsenä, ihan kaikenlaisena, kaikkina elämän hetkinä. Tunnetaitojen avulla meillä on hyvä olla itsemme kanssa, toistemme lähellä ja meiltä vapautuu valtavasti potentiaalia, jolloin mikä tahansa on mahdollista!
Tunnetaidot antavat meille luvan olla juuri sellaisia kuin olemme, avaavat silmämme katsomaan ympärillemme ihaillen ja arvostaen, ruokkien hyvän kierrettä. Mikäli meistä jokainen saisi rakentaa pienestä pitäen vahvoja tunnetaitoja turvallisten ihmisten ympäröimänä, maailma olisi tulevaisuudessa rauhallisempi ja onnellisempi paikka meille jokaiselle. Voisiko mikään olla sen hyödyllisempää?
Kaapusten syvin perusajatus on tuoda tunnetaidot osaksi jokaista päivää yhdistämällä tunnetaidot kokonaisuudeksi varhaiskasvatuksen arjen toiminnan kanssa. Kaapusten materiaalien avulla tunnetaidot sulautuvat saumattomasti osaksi muita tärkeitä oppimisen alueita. Luodaan yhdessä maailmaa, jossa tunteet ovat kuin sää, turvallinen jokapäiväinen puheenaihe!
”Tunnetaidot antavat meille luvan olla juuri sellaisia kuin olemme, avaavat silmämme
katsomaan ympärillemme ihaillen ja arvostaen, ruokkien hyvän kierrettä.”
Lähteitä
Jääskinen, A-M. & Peliggioni, S. 2017. Mitä sä rageet? Lasten ja nuorten tunnetaitojen tukeminen.
Lastenkeskus ja Kirjapaja Oy
Niemi, P. 2014. Hyvää mieltä ja tunnetaitoja. Päivä Osakeyhtiö.
Nummenmaa, L. 2010. Tunteiden psykologia. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M. ja Mäkelä, J.E. 2015. Stressin säätely - Kehityksen,
vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Bookwell Oy.
Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi
